Terveisiä töistä

Koska koti-internettini on jostain syystä kieltäytynyt toimimasta, päivittelen nyt täältä töistä. Täällä on tosi rento meininki. Telkka on päällä, musiikki raikaa aika-ajoin ja ihmisillä on hauskaa. Eilen söimme syntymäpäiväkakkua, jonka yksi toimittajista oli saanut joltain salaiselta rakastajaltaan. En ole vielä kirjoittanut yhtään juttua itse, sillä ainakin nyt alkuun teen juttuja yhdessä työparini Fridahin kanssa, mikä onkin ihan loistava järjestely.

Toimitus, jossa työskentelen on täynnä nuoria tyyppejä, jotka ovat tehneet oloni poikkeuksellisen mukavaksi ja tervetulleeksi. Työpäivät alkavat aamupalaverillä, jossa jokaisen on esiteltävä 3 juttuideaa, jotka on tarkoitus toteuttaa päivän aikana. Kuulostaa paljolta. Monet jutuista perustuvat kuitenkin pelkästään raportteihin ja lehdistötiedotteihin, eikä niiden tekemiseen mene kovinkaan kauaa aikaa. Siksi moni onkin valmis jo ennen kello neljää.

Juttuja tehdään toki myös kentältä. Tänään olimme Fridan kanssa verenluovuttamiseen liittyvässä lehdistötilaisuudessa. Oli varsin mielenkiintoista. Hieman toisenlaista tuo verenluovuttaminen maassa, jossa noin 40 prosenttia on HIV-positiivia, eikä luovuttajia luonnollisestikaan ole tarpeeksi. Menimme tilaisuuteen tyylikkäästi tunnin myöhässä, kuuntelimme pölinät ja sitten Frida haastatteli yhtä pääjehua ja minä tein muistiinpanoja. Tämän jälkeen kirjoitimme aiheesta omat juttumme, jotka luetutimme toisillamme. Olivat aika erilaiset. Opin siinä uutta siitä, miten uutisjuttu täällä rakennetaan, mitä pitää mainita heti alkuun ja mihin kohtaan laitetaan lainaus. Varmaan ihan yleismaallisia sääntöjä, mutta minulle uusia, sillä en ole tehnyt uutistyötä aiemmin. Vaikka korjattavaa löytyi, Frida oli tyytyväinen kirjoitustaitoihini ja poimi jutustani muutamia lisäyksiä omaansa, joka lähti eteenpäin päätoimittajille.

Että tällaista täällä. Täytyy vielä mainita, että tämä toimitus on tosi hieno verrattuna erään toisen sanomalehden toimitukseen, jossa vierailimme toissa viikolla. Täällä on modernia tunnelmaa ja kiiltävää pintaa. Siivooja kiillottaa tummennettuja ikkunalaseja tuon tuostakin. Toimitusrakennusten keskellä on kiva pikku puutarha, jossa tarjoillaan myös ruokaa, joka on meille työntekijöille ilmaista ja erittäin syömäkelpoistakin vielä. Uutishuone, jossa nyt istun, on avotoimisto, jossa minulla on oma työpöytäni. Tietokoneita ei ole, vaan kaikki käyttävät omia läppäreitään. Kuljettaja vie toimittajat ja kuvaajat keikoille ja välillä myös päivän päätteeksi kotiin asti. Kotiin taidan lähteä nyt minäkin, sillä päivän työt on tältä erää tehty.