Kieli on enemmän kuin sanoja

Jos joku asia tapahtuu mailo, niin turha odottaa liikoja. Nyanjan kielessä sana mailo tarkoittaa sekä eilistä että huomista – ja sen kyllä Sambiassa huomaa. Se, minkä piti tapahtua eilen tai jonka pitäisi tapahtua huomenna on ihan yhdentekevää, nyt on nyt.

Kielet eivät ole pelkkiä mekaanisia systeemejä, vaan kertovat puhujansa kulttuurista enemmän kuin heti arvaakaan. Minullekin on huomauteltu useamman kerran epäystävällisyydestäni ja olen ollut ihan ihmeissäni. Kerran olin itseeni niin tyytyväinen, kun kysyin autokuskilta ”Could you close the window?” Suomeksi olisin sanonut jotain, että “Laitatsä sen ikkunan kiinni!”. Olin mielestäni niin ystävällinen, mutta silti sain kysymyksestäni piikitteleviä kommentteja: taas oli please unohtunut lopusta. Kyllähän se jo ala-asteen enkun tunnilla opetettiin, mutta näyttää yhä unohtuvan. Eikä ihme, sillä suomen kielestä please ja excuse me on unohtunut kokonaan.

Täällä sen sijaan ei ole sanaa olehyvä. Pitkään, kun ihmiset kiittelivät sanomalla zikomo, olin vain ihan hiljaa. En tiennyt, mitä sanoa, en ollut koskaan kuullut kenenkään vastaavan siihen mitään. Sitten rohkaistuin kysymään, että mikäköhän olisi nyajaksi ole hyvä, mutta ei sitä ollut olemassakaan. Täällä kiitokseen sisältyy sellaista kunnioitusta, ettei siihen pidä mennä mitään vastailemaan. Turhaa nöyristelyä. Niinpä olen edelleenkin hiljaa, kun kiitetään, vaikka se jos mikä tuntuu epäkohteliaalta.

Vaikka tässä brassailen näillä kaikilla nyajan sanoilla, niin valitettavasti en vielä kahdeksankaan kuukauden jälkeen puhu mitään paikalliskieltä, joita onkin ihan 72 kappaletta. (Niin meillä valittavat siitä ruotsinkielestä, mutta täällä virallisia kieliä on kahdeksan). Nyanjaa ja bembaa ymmärrän sanan sieltä, sanan täältä. Itselläni on vielä sen verran parannettavaa englannin kanssa, että muiden kielten aktiivinen opiskelu ei vaan ole tuntunut houkuttelevalta – näin olen itselleni perustellut.

En kuitenkaan usko, että niiden paikalliskielten oppiminen olisi liian vaikeaa. Erityisesti bemban puhujille on tyypillistä laittaa aina "i" kaikkien englanninkielisten sanojen perään. Police ääntyy äkkiä poliisiksi ja buss bussiksi. Riemuitsen tästä aina, kun kuulen jonkun bemban taitajan puhuvan. Ihan kuin meillä Suomessa! Eli aloitankin nyt heti kotikutoisen sambialaisten kielten kurssin, jossa ei sanota ole hyvää, puhutaan vain tästä päivästä ja laitetaan "i" joka sanan loppuun. Kyllä sillä varmaan ymmärretyksi tulee, jos ei nyt ihan kieliopin mukaan mene.